Seminaari metsälakiesityksestä

Kirkkokatu 6, Helsinki (11.2.2013).

Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämä seminaari metsälakiesityksestä kiinnosti monia. Tieteiden talon sali oli tupaten täynnä.

Minua kiinnosti kuulla ”livenä” lähinnä tutkijoiden näkökulmia metsälakiesitykseen ja mahdollisia keskusteluja ja kysymyksiä.

Ohjelma oli rakennettu mielenkiintoiseksi: Aiheina olivat: metsälakiesityksen esittely, metsien monimuotoisuus, puuntuontannon taloudelliset vaihtoehdot ja metsähoito ja -kasvatus.

Aiheista voi jo päätellä, että metsälaki vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan moneen suuntaan, vaikka sillä sanotaan olevan vain ”ohjaava merkitys”. Laki koskee niin metsänomistajia kuin yritystoimintaa, teollisuutta ja monipuolista monimuotoisuutta.

Lain tavoitteena ja tarkoituksena on edistää metsätaloudessa kannattavuutta ja motivoida ja selkeyttää sekä vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen. Sen toivotaan parantavan metsätalouden reakoivuutta ja selkeyttävän metsänhoidollisia toimenpiteitä.

Lain plussana voi nähdä sen, että metsänomistajan valinnanvapaus lisääntyy ja metsänhoito, metsänkasvatusmenetelmät monipuolistuvat; monenlaisia ratkaisuja sallitaan.

Ongelmana taas on, että joitakin käsitteitä ei ole laissa selkeästi määritelty, kuten toimenpiteen alueellinen yksikkö, siis miten yksikkö rajataan tai mitä sillä tarkemmin tarkoitetaan jne. Metsälain toimivuudestakaan ei ole varmuutta, eikä siitä mitä se tuo tullessaan.

Metsälaki uudistuu ja nyt on kannanottamisenaika, kuten maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Ojala totesi metsälakiesityksen esittelyssään.

Jostain syystä keskustelu seminaarissa jäi todella vaisuksi. Ehkä ajanpuutteen vuoksi, tai yleisö oli vain varovainen sanomisissaan. Ehkä kuitenkin siksi, kun tutkijoiden puheenvuorot selkeyttivät lakiesitystä; he argumentoivat kattavasti metsälakiesityksen plussia ja miinuksia.

Keväällä esitys menee eduskunnan käsiteltäväksi, joten nyt ei metsänomistajan kannata olla välinpitämätön eikä tietämätön vaan aktiivinen toimija.