 |
| Helsingin keskustan tuntumassa oli loskaista ja likavettä kaikkialla (11.2.2013), |
 |
| silti siellä oli kaunista, sillä valkoinen lumi avoimilla paikoilla, puissa jne. koristi ja pehmensi näkymää satumaiseksi. |
Matkalla Helsinkiin, kun olin menossa kuulemaan
tutkijoiden näkökulmia metsälakiesitykseen, pohdin vielä kirjojen hamstraamisvimmaani.
Hamstraan kirjoja, koska
- yritän kompensoida jotain lapsuudessa koettua vajetta, puutetta
- lapsuuden ja nuoruuden lukemisintoani rajoitettiin; lukemiseen uhrattua aikaa ei arvostettu
- kotona ei ollut kirjoja, joita olisin halunnut lukea
- kirjahamstraus on tiedostamaton addiktio tai
- yksinkertaisesti minusta on kivaa omistaa kirjoja, tarttua johonkin niistä silloin, kun itselle parhaiten sopii
- koen kirjojen lukemisen hyödylliseksi, sillä lukeminen on omiaan karistamaan ennakkoluuloja ja kasvattamaan suvaitsevuutta
- koen kirjoista keskustelun toisten kanssa rentouttavaksi; on avartavaa kuulla toisten näkökulmia luetuista
- kuvittelen nyt olevan – ja tulevaisuudessa vielä enemmän – aikaa tutustua tiettyyn kirjailijaan, taikka tutustua uusiin tuntemattomiin, mutta arvostettuihin kirjailijoihin
- edullisen, melkein ilmaisen kirjan on helppo hylätä, jos se ei miellytä tai kosketa, lukemisen voi jopa keskeyttää.
- olen utelias lukemaan uusista maailmoista, ihmissuhteista, koetun ilmauksista ja metaforista
- ainainen tarve saada vaikutteita, kasvaa ja kehittyä ihmisenä.
Tuollaisia seikkoja, ehkä sinä keskit lisää, mikä yleensä
voisi olla hamstrauksen syynä?
Hei Silja,
VastaaPoistaSeuraavan kerran kun tulet nykyiseen pääkaupunkiimme, niin yritetään tavata, vaikka kaffella. Kun seuraavan kerran tulen entiseen pääkaupunkiin, yritän soitella sinulle.
Mulla on myös paha kirjahamstraus mania. En vaan pysty kiertämään ihania sisutuskirjoja. Kolme pokkaria kympillä -tarjous on täysin vastustamaton. Ja aina voi ostaa jonkun tule paremmaksi ihmiseksi- oppaa. Vaikka ei niistä kyllä paljon hyötyä ole havaittavissa... Mut olen ainakin yrittänyt.
Laitan kyllä kirjat jakoon luettuani ne tyttärelle, äidilleni, naapurille, kälylle, tai ystävälleni. Enkä sen vuoksi että voin taas ostaa lisää kirjoja, kun ne eivät jää omiin nurkkiin notkumaan :)
Ihana sponsori sulla, tosi upealle brunssille olet päässyt.
Voi hyvin!
terkuin ghita
Ghita,
PoistaYllätit kommentilla, kiitos!
Nykyään lähtöni ovat usein äkkilähtöjä Helsinkiin ja taas kipin kapin takaisin. Sovitaan silti, kuten ehdotit.
Lohdullista kuulla kirjahamstrauksestasi. Kirjoitit siitä hauskasti, ihan nauratti.
Ehkä meitä on paljon – miten olisi kirjahamstrauskerho?
Saat sentään luettua kirjat ja raskit sitten laittaa eteenpäin.
Minun maniani on pahempi: Lukemattomia ei-luettuja kirjoja on piilossa kaapin perukoilla, pahvilaatikoissa, paperipusseissa jne. mukamas pahan päivän varalle, että sitten kun…
Joskus jotain kirjaa etsiessäni huomaan, että niitä on kaksi. Pyörittelen niitä ja pohdin, että kummasta luopuisin.
Ja kun vihdoin saan päätettyä ja tarjottua jollekin, ei kirja hämmästyksekseni kelpaakaan hänelle.
No, nyt olen tätä asiaa mässäillyt ja on aika ryhdistäytyä. Yhden kirjavarauksen kun saan noudettua ja luettua, teen lakon; ei enää, ei ainakaan vähään aikaan kirjastoon eikä kirjakauppoihin. Luuletko, että onnistun?
Hyvää Ystävänpäivää!