Syreenit kukkivat

 Runsaina kukintoina syreenit, niin valkoiset kuin sinisetkin kaunistavat ympäristöään, ja ah mitä tuoksua leviääkään ohikulkijan iloksi. 

Luonnossa alkaa olla kauneinta ja rehevintä aikaa. Pienet sadekuurot jouduttavat kasvuston vehreyttä… 

Kesken kauppareissua vastaan tuli tuollainen koppero

Nyt on kesä

 Niin voin jo sanoa, sillä kesältä minusta tuntuu. On kesäisen lämmintä, lähes helteistä.

Omenapuun nuput ovat aukenemassa.

  Sadepäivien jälkeen sain istutettua äitienpäiväruusun vanhan ruusun viereen. 

Linnunpönttö vai mikä

 Linnunpönttö tuo ei ainakaan ole, ei voi olla linnuille tarkoitettu. Liekö ihan ongelmajätettä - tai sitten yksinkertaisesti pilaksi polun varrelle tuotu.

*

Taas on saatavilla kotimaista, heleänvihreää tankoparsaa, riemastuttaa sekin. 

Vähän tyyristä on, mutta onhan se kotimaista, lähes paikallista (Sauvosta), eikä tarvitsekaan koko nippua kerralla syödä. Ravintolan annoksissa n tarjottu korkeintaan kolme neljä tankoa esim. kalaruoan kylkeen - ja mihin hintaan!

Kevättä, kevättä riemullista

 Kevät on jo pitkällä. Pari sadepäivää on saanut luonnon viheriöimään ja kukkimaan.

Pullea tikka koivunrungolla naputtelee

Ja linnut pihapiirissä, nepä vasta touhukkaita ovat. Tuomi kukkii ihanasti tuoksuen. Vanha omenapuummekin on pienillä nupuilla. 

Lenkillä toukotuuli puhaltelee kuin yrittäisi lippistäni päästä lennättää. Niin, alkaa lenkkeily taas maistua – muutama juoksupyrähdyskin onnistui viiden kilsan lenkillä.

Julius Caesar "vieraili"

 Lauantaina, vapun aatonaattona Julius Caesar ”vieraili” Åbo svenska teaterin päänäyttämöllä. 

Katsoimme ”karnevalistisen” esityksen William Shakespearen Julius Caesar -klassikosta. Todella karnevalistinen esitys. Onneksi olimme kaukana päänäyttämöltä, sillä melu, räminä, häly oli valtava ja minusta sekasortoistakin. Siihen tempoon, meluun ja hälyyn hukkuivat minusta jalot käsitteet vallasta, maskuliinisuudesta ja kunniasta eri näkökulmineen. 

Tuotannon sanottiin peilaavan 2020-lukua - ollen kuitenkin uskollinen Shakespearen alkuperäiselle tekstille ja kielellä – ehkä näin, taisin kiinnittää huomioni vain epäolennaisuuksiin. 

Näkymiä vapun aatonaattona teatterista alas Turun torille. Päivällä suht rauhallista, illemmalla teatterin jälkeen oli vilkkaampaa, varsinkin Aurakadulla.

Kevät kukkien saapui

 Lauantaina teki mieli sanoa, että huh hellettä. Ihanan lämmintä on ollut useita päiviä.

Valkovuokot ja leskenlehdet kylpevät suurina mättäinä auringonpaisteessa. Jopa sitruunaperhonen liitelee tien poikki, ja toinenkin. Lehtipuiden ja pensaiden silmut ovat lähtövalmiina vihertämään. 

Meri kimmeltää ja säteilee. On tämä kevätaika kaunista ja häikäisevän valoisaa. Kelpaa ulkona fiikata, flaneerata ja kuunnella lintujen lirkutusta. 

Tänään maanantaiaamusella sää vaihtui viileämmäksi ja viimein oli vähän vettäkin ripsinyt. Mutta kunnolla vettä saisi tulla. Vesisadetta kaipaavat pellot, niityt, ruohikot, niin luonto kaikkinensa. 

Vettä, vettä, enemmän vettä huuhtomaan talvenjälkeiset pölyt, siitepölyt – siis toivon kunnon pesua kehiin!

Verkalleen, verkalleen

 se kevät saapuu. Saapuu tänä vuonna vain hieman myöhässä. 

Kevään merkkejä aamusella: fasaanin terävä kieunta, kyyhkyjen huhuilu, tinttien ja muiden pikkulintujen sirkeät viserrykset.

Jopa valtava varis kuusen latvassa raakkui mahtavasti: Usko pois kevät on tulollaan!