Luonnossa on nyt ilo kulkea ja katsella...
Syyskarkelo
Syystuuli ja keltalehti
jo kartanollani karkelehti.
Nyt siis se aika ehti!
Se aika, mi vartoi varmaan!
Oi kukkaset, tuuloset aamun armaan,
nyt alku on köyhän harmaan.
Syyslehti ja tietön tuuli, –
”kesälehteni lempeä”, kerran se luuli.
Mitä virkkaa nyt vilu huuli?
Kisa lemmetön, leikki nuiva,
polo syys, ei kultaista viljaa puiva…
vilu tuuli ja lehti kuiva!
Otto Manninen
Elo- syyskuussa on ollut vipinää - kaikenlaista mukavaa.
Kevyttä lenkkeilyä, synttärit ravintola Toivossa (Paimion parantolaan), sukkulointia Sauvossa ja Karunassa Johanneksen kanssa (tuli Suomeen muutaman vuoden tauon jälkeen).
Paitsi sukuloimassa käväistiin muun muassa Nauvossa, Ruissalossa, Turussa pariin kertaan ja sienimetsälläkin.
Iloksemme muutama kantarelli löytyi poimittavaksi varpu- ja sammalmättään seasta.
*
Luonto on ehtinyt monin paikoin syysfiilinkiin ja syksyn väreihin. Lehtipuiden kesäinen vihreys on muuttunut vaivihkaa siellä täällä enemmän ja vähemmän kauniin keltaiseksi ja punertavaksi. Joka päivä on edessä taulu uus!
P.S. Tärkeää faktaa: Turun Sanomat 23.8.2022
