Lenholman luontopolku

Viime viikolla kiersin Lenholman luontopolun. Se on lyhyt, noin kaksi kilometriä, mutta erittäin vehreä ja kaunis. 

hastelin vanhoja lehmuksia, pähkinäpensaita, tammia, leppiä, koivuja, katajia ja muuta rehevää kasvustoa. 

Kuollut jättiläinen? Lenholmassa vahimmat tammet ovat kuulemma yli 300-vuotiaita. Opastustaulussa lukee, että tämä Lenholman tammi romahti talvella 1991//1992 noin 450-vuotiaana. Rungon ympärysmitta oli noin 7,5 metriä ja latvuksen halkaisija noin 80 metriä. On sillä ollut kokoa! Siinä se murenee ja lahoaa pikkuhiljaa, ja on tärkeä monipuolisen pieneliöstön säilymiselle.

Fågelholkilta lenkkini pituudeksi tuli viisi kilometriä ja risat.

Pilarikataja

Vihdoin löytyi luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu puumainen pilarikataja Paimion Kalevalta. Monia ihmisiä vaivasin asialla - kiitos teille kaikille.

Rungon vuosirenkaista voisi laskea katajan todellisen iän.

Ensin piti löytää Kaarelan tila, sillä luin pilarikatajan sijaitsevan siellä. Tarkempaa tietoa ei ollut.

No, tänään sitten kauniissa lauantaisäässä lähdin lenkille Kalevan suuntaan. Kävelin Kalevantietä pitkin Ylimarkulaan päin. Parin talon kohdalla pysähdyin kyselemään kunnes tärppäsi.

Kaarelan tila löytyi, kiitos avuliaiden ihmisten. Ja sitten lopulta löytyi helpotuksekseni ihminen, joka tiesi tarkkaan missä kataja sijaitsee. Hänen avullaan pääsin katajavanhuksen luo. Näin sen kaatuneena laatta vierellään kuin hautakivi.

No, ei se minua paljon surettanut - olin ilahtunut, että ylipäänsä iäkäs ja pitkä (arviolta lähes 15 metrinen) kataja laattoineen löytyi ja saatoin valokuvata sen.
 

Matkalla Kevolassa näin komealla haavalla värikkään haavankeltajäkälän (Suomen jäkäläopas 2011, s. 506).

***

Kotipihanhavaintoja





"Silkkikivi"

Varsinais-Suomen kunnissa on kartoitettu useita luonnonsuojelukohteita. Paimiossakin niiksi on luokiteltu muutama. (Velmala, L. 1967.)

Yhtenä päivänä käytiin Saaran kanssa tarkistamassa helpoiten löytyvä: luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu Silkkikivi. 

Laatan teksti näkyy aika himmeänä. Kokonaisuudessaan siihen on kirjoitettu seuraavasti:

SILKKIKIVI
Enne vanhan ku tultim pitkäst matkast kirkol jalkasi,
ni vast täsä kivel pistettin kenkät jalkka ja silkkihuivi päähä.
Ei tämä mikkän korkkia ol, eikä täält oikkiastas näekkä mihenkä,
mut on tämä tukevaste maas kiine.
Ote Pekka Saariston kirjoittamasta näytelmästä Silkkikivi
Kivi on luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu.
Turun ja Porin Lääninhallituksen päätös N:o 147515501 H83360

Ehkä pikkuhiljaa löydän muutkin kohteet - mikäli löydän postaan niistä myöhemmin.