sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Huilipäivä

Taimikossa häärääminen on niin mielenkiintoista, ettei malta olla menemättä sinne miltei päivittäin. Moinen meno ja puuhailu alkaa kyllä tuntua jäsenissä, koko kropassa aikamoisena kankeutena. 
Sadepäivät ovat tervetulleita meikäläiselle, suovat levon keholle. Lisäksi saan tehtyä laiminlyötyjä taloushommia, kuten pyykkäystä ja siivoilua. 
 Ja voi miten kauniin heleästi luonto sateen jälkeen vihertääkään!
Vanha omenapuumme jaksaa vielä puskea kukkanuppuja. 

Välillä näyttää kuin pihamme olisi muuttunut lintutarhaksi: siellä taapertavat fasaanit, kyyhkyt, västäräkit, punarinnat, mustarastaat ja niin edelleen. Valtava rusakkokin kykki ihan ulkoportaiden vieressä.
Ympäristö lähellämme on muuttumassa… 
Tänään muuten salamoi ja ukkonen jylisi hetken, en muistakaan milloin olisi toukokuussa näin tehnyt. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti