Voi sanoa, että Lucia kävi Vähäjokipolulla tuomassa valoa päivän hämäryyteen ja muutaman poutatunninkin. Ja joki lauloi ja linnutkin visersivät kuin Lucia-neidot teeveessä.
Raskaat kengät pakottivat ottamaan mäet rauhallisesti, en mitään riuhtaisuja niillä viitsinyt ottaa.
Mikäs kiire tässä, tuumasin, antaa kirjoittamisen vähän odottaa. Siinä samassa musta korppi lensi raakkuen ylläni ikään kuin sanoakseen, että oikke, oikke, ja pieni talitintti kuusenoksalla säesti tuskin kuuluvasti, että just, just.
P.S. Ei lähde video pyörimään, harmi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti