Kun tammikuussa tulin talvivaellukseltani kotiin, huusholli oli kunnossa ja tavarat paikoillaan. Toisin on nyt; jo muutamassa viikossa olen saanut kaikki huoneet mullin mallin.
Olen katsos taas järjestellyt kirjoja, arkistoituja papereita ja kaikenlaista muuta keräämääni.
Ihmettelen ja päivittelen täällä, miten kummassa saankaan valtavan epäjärjestyksen aikaiseksi. Mitä enemmän järjestän sitä sekasortoisemmalta näyttää!
Päivän aikana jossain vaiheessa, kun kamat ovat levällään (lue kasoissa,) nykyään siis joka huoneessa, väsyn sen miettimiseen, mihin pistän minkäkin tavaran tai tarvitsenko sitä vielä.
Sitten tuumaan, että parasta antaa hautua ja lähteä lenkille.
Siis vaikka kuinka olisi huiskin haiskin, niin lenkkiä ei pidä jättää väliin. No lähitienoolle vain.
Tätä rumbaa on nyt jatkunut viikkoja, siis sekamelskaa. Jospa viimein malttaisin saattaa homman loppuun; diarioida ja naputella muistamani eletystä ylös.
Pääsisin sitten tuhoamaan kaikki muistivihkoni, kalenterit, liput ja laput.
Tulisi paljon, paljon tilaa... niin luulen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti