Lauantaina aurinko paistoi mieltä virkistävästi.
Kaunis sää tosiaan piristi sateisen perjantaipäivän jälkeen. Ilma ulkona kuiskaili:
liikkeelle, liikkeelle nyt vaan. Lähdimme flaneeramaan Turun kaduille ja
toreille.
Vilkasta oli kaikkialla, jopa Wiklundilla ja suositussa Café Artissa
oli pitkä jono - löytyi kyllä mukava istumapaikka kahvihetkelle.
Auringon hohteessa Läntinen Pitkäkatu
oli kaunis värikkäine ja sädehtivine lehtipuineen ja ihmismassoineen.
Sattuipa
olemaan lauantaina myös silakkamarkkinat, ei kuitenkaan tarttunut mitään matkaan. Siellä
tungoksessa ohitettiin myyntikojut ja katseltiin puolelta toiselle. Kaikenlaista oli myynnissä:
kalatuotteiden lisäksi karpaloita (niitä katselin pitkään) Perniöstä, tyrnituotteita
eri muodoissa, eri omenilajikkeita (niitäkin katselin), leipiä, käsitöitä
erilaisia jne.
Pujottelimme auringon häikäistessä eteenpäin ihmisten välistä
aina Kristiinankadulle saakka. Ravintola Torre oli siinä lähellä, ei kun sinne syömään.
Yllätys,
yllätys – paikka oli tupaten täynnä. No, ei pitkään tarvinnut odottaa, kun
meille osoitettiin pöytä. Yleensä, kun menemme ulos, syömme kalaruokaa, nyt
valitsimme aurajuustolla kuorrutettua kananrintaa. Ei hullumpaa, totesimme. Torressa
on aina isot ja mehevät annokset. Kiva siellä oli keskellä ihmissorinaa kiirehtimättä
ruokailla.
Vielä ehdin hakemaan Wiklundilta luomukaurahiutaleita, juuri ja
juuri ennen kuin sulkeutui. Yhden kaurahiutalepussin etsintään ja maksamiseen meni valtavasti aikaa; entisen
kassasysteemin tilalla olikin näet kassa-automaatti. Kassa-automaatilla
hääräilyni olikin sitten aika koomillista. Taidanpa kirjoittaa siitä toiste vielä uuden
postauksen.
Hei Silja!
VastaaPoistaIhanalta vaikutti teidän flaneerauksenne turuilla ja toreilla.
Oikein hyvää lokakuun loppua ja talviaikaan siirtymistä.
Seija
Kiitos Seija, ja samat toivotukset sinne!
PoistaMelkein ovat jo puut paljaina pihapiirissämme ja odottavat lunta harteilleen.