Tovin kuljettuani aurinko alkaa sarastaa, kukko kiekuu ja koira haukkuu jossain etäällä.
Tulee ensimmäinen kahvipaikka vastaan, saan kahvini ja aamupalan.
Yö Cardeñuelassa oli kostea, yösija viileä. Nukuin silti sikeästi. En edes kuullut, kun ensimmäinen kulkija oli pakannut ja häipynyt.
Autotietä, autotietä... Välillä havahdun, missä kuljenkaan - ei ristinsielua missään.
Autotietä vilkasta jatkuu, vilkas rekkaliikenne.
Kuljin ja kuljin - sitten yhtäkkiä olinkin Burgosissa (11.00). Kesti vielä tunnin ennen kuin olin alberguessa.
Jatkan matkaa aamulla. Voisin jäädä lepäilemään, mutta ei tunnu siltä.
Kiertelin illalla lähistöllä kävelykatuja, katedraalia. Kahviloita ja ruokapaikkoja yltympäriinsä. Riittäköön se, säästän jalkojani Caminolle.
Maaseudun hiljaisuudesta kaupungin vilinään, vaihtelua kerrakseen. Kohta 300km rikkaampana, ei voi kuin kadehtien tsempata! Kaikkea hyvää iltaasi ja huomiseen päivään!
VastaaPoista