Kissat

Kaupunkilaiskissa Pami

Maalaiskissa Välkky

En ole kissa-ihminen, siskoni on. Hänellä on kyky analysoida kahta kissaansa Pamia ja Välkkyä. Seuratessaan niitä siskoni tulkitsee ja lukee kissoja kuin hyvää kirjaa. Hän osaa kertoa minulle, milloin Pami kostaa, milloin se esiintyy, tekee itseään tykö, matkii Välkkyä, on huomionhaluinen tai kuuntelee puhettamme ja niin edelleen. ”Nyt Pami kuuntelee meitä tarkasti korvat höröllään, vaikka se on selkä meihin päin, ikään kuin ei kuuntelisi.” Pamille pitää välillä puhella ja sitä pitää silittää, vaikka se ei näytä pitävän siitä.

Siskoni osaa kuvata kissojensa erilaiset piirteet, kuten ulkonäön ja luonteen tarkasti ja hauskasti, kuin ihmistä. Välkky on ulkokissa, viihtyy puussa. Sinne rungolle se pyrähtelee tämän tästä. Välkky on itsenäisempi siinä missä Pami osoittaa avuttomuutta. Välkky on selviytyjä. Muutenkin se on suorasukaisempi, Pami on juonikas, mutta linjakas, toisaalta taas pelokkaampi.

Itse en ole kissa-ihminen, mutta seurailen niitä mielelläni tilaisuuden tullen. Kadehdin kissojen nopeutta reagoida, kykyä seurata ympäristöään tarkasti, sulavaa liikehdintää eivätkä ne unohda venyttelyä milloinkaan uinailun jälkeen.