torstai 24. syyskuuta 2015

Iltapäivä Karunassa

Eilinen iltapäivä Karunassa venähti pitkäksi. Innostuttiin siskon kanssa tyhjentämään omenapuu rupisista ja matoisista omenista. Saavillinen niitä kertyikin. Urakan jälkeen juotiin hyvät kahvit voileipien kera.

Kahvituokiosta ja rupattelusta virkistyneinä ajelimme Kaunan kirkon hautausmaalle. Iltapäivän aurinko väritti koko hautausmaan pehmeään loistoonsa. Se ilmeni meille kuin tuttu lämmin syli. Nurmikot, käytävät ja koko kirkon ympäristö hautapaikkoineen näyttäytyi ihastuttavissa syysväreissä.

Lauhassa säässä ja rauhallisessa tunnelmassa käyskennellen oli turvallisuuden tuntua. Katselimme sukulaisten ja tuttujen kauniita hautakiviä ja upeita kukkia niiden edustoilla. 



Sisarrukset, (Johansson, Gustava Serafia Juhont. ja Johansson Juho Erland Juhonp.) jotka asustivat siskoni taloa 1940-luvulla.

 

Isäni äidinäiti Edla Otteliana Grandell
Hautausmaalla kierrellessäni haluan myös aina tämän haudan nähdä.


Välillä ihastelimme kirkon edustan kalliolta aina niin kaunista merinäkymää.
Kirkkomaalla käynti tekee aina hyvää mielelle, oli se sitten iloinen tai suruinen.
***
Tänään aamusella ensi töikseni pesin eilen kerätyt omenat, ja jotta mehuaseman 30 kg:n minimivaatimus täyttyisi, kävin tai käytiin vielä keräämässä loput naapurin omanpuusta. Ne pestyäni vietiin – todennäköisesti viimeisen kerran tänä syksynä - koko satsi mehuasemalle.

Koko lailla, monta litraa mehua taas kertyi.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti