torstai 8. toukokuuta 2014

Villafranca - Valcarce

Onneksi en uskonut eilisiä varoituksia Pradela-reitin vaikeudesta, sillä näkymät olivat huikean kauniita. Ja mikä hiljaisuus, rauha Caminolla!

Tästä lähdin kipuamaan jyrkkää nousua, jota riitti monta kilometriä. Ja sen jälkeen äkkijyrkkää laskua.








Eväät olivat todella tarpeen. Ja vettä kului toista litraa.






Hiljakseen kiiruhtamatta kävelin ylämäet ja samoin alamäet ja polvia varoen, niin uskon taas toipuvani huomiseksi päivän rasituksesta.

Majapaikakseni osui Albergue El Roble. Rauhallinen paikka - viisi miestä ja minä. Mahtaa olla äänekkäät kuorsaukset ja puhinat yöllä.

2 kommenttia:

  1. Ja sitä vain että helpompi se on näköjään kamelin travata vuorensilmän läpi kun on meno päällä kuin että kiitos vain.

    VastaaPoista
  2. Hauskaa, että matka on taittunut noin mukavissa merkeissä ja säässä. Täällä toisaalla on ollut talvista ja vuoristossa lunta tuli useana päivänä. Huomenna Suomeen kotiin.

    VastaaPoista