 |
| Näkymä majatalomme Il Poderinon keittiön terassilta maanantaina vappuaattona 30.4.2012 |
 |
| Näkymä ylös vanhaan tuhatvuotiseen kylään, Casale Marittimoon, jonne kiipesimme oikaisten sypressien ja oliivipuutarhan ohitse. |
 |
| Vanha, mutta uudistettu majatalomme Il Poderino punaisine ikkunaluukkuineen ja uima-altaineen. |
Aamu alkoi Il Poderinon punaisten ikkunaluukkujen avaamisella ja hengittämällä raikasta ja leutoa Välimeren tuulen tuomaa ilmaa. Näkymä sängystäni oli huikea; maisema avautui kukkulalle kylään, tuuli leyhytteli jo pitkää heinää, vihreää vehreyttä, aniliinin ja keltaisen värisiä kukkia, aivan edessä olivat oliivipuut ja sypressit.
Kylään kiipeilimme tutustumaan ja ruokaostoksille useimmiten kaksi kertaa päivässä. Mitä ylemmäksi kuljimme sitä upeampi maisema levittäytyi ympärillemme.
Niin, pitkäaikainen haaveeni tällaiselle matkalle toteutui, toisin sanoen viettää päiviä yhdessä kirjoittavien naisten parissa, kirjoittaa, keskustella kirjoittamisesta, lukea äänen omaa tekstiään, kuunnella muiden tekstejä ja tehdä kävelylenkkejä upeassa maisemassa. Sain erilaisia näkökulmia ja motivaatiota kirjoittamiseeni, kuten anna lupa kirjoittaa se mitä tulee, nouki pieniä asioita ja kirjoita ne ylös.
Antoisaa oli kuulla heidän, seitsemän naisen, kirjoittamisesta, miten ovat kehittyneet ja miten harjoittavat kirjoittamistaan. Viikko oli todella antoisa kaikin puolin.
Niin, todella kiitos vielä teille, ihanat Toscanan naiset, ikimuistoisista päivistä Il Poderinossa, yhteisistä ruokailuhetkistä, keskusteluista ja kannustavista kirjoittamissessioista! Ehkä tämä jatkuu vielä?
onpa ihanan kesäistä ja vehreää, matkan tuomalla enegialla jaksaa varmasti odottaa Suomen kesää
VastaaPoistaSannakajsa, matka antoi tosiaan energiaa ja myös uusia näkökulmia kirjoittamiseen. Maisemia ja uusia tuttavuuksia on mukava muistella jälkeenpäin.
VastaaPoista