tiistai 22. toukokuuta 2012

Satakieli muistuttaa Toscanasta

Oikopolku satoja vuosia vanhaan Casale Marittimoon

Virallinen tie ylös kylään

Tyypillinen toscanalainen näkymä Casale Marittimon kylästä laaksojen ja kukkuloiden ylle

Kuva edustaa hyvin kylän kujia ja muureja

Näkymä oliivipuutarhalle majatalomme keittiön terassilta
Ajatukseni palaavat vielä tavan takaa päiviinToscanassa ja viipyilevät sen valoisissa kumpuilevissa maisemissa. Vielä näen talon vihreän ruohon, joka lainehti pitkänä hienoisessa tuulenvireessä. Vielä olen aistivani hempeän ruusujen tuoksun, joka levittäytyi Casale Marittimon ympäristöön.
Tämän tästä huomaan ajatukseni olevan kävelylenkkien keskusteluissa, kirjoittamissessioissa ja hetkissä Caffé Culturale-kahvilassa, jonka emäntä esitteli meille perheensä ja taiteellista elämäänsä.

Vielä ajatukseni viivähtävät viimeisessä illassa, jolloin kävimme jättämässä hyvästit Il Poderinolle ja Casale Marittimolle kylän ravintolan terassilta, josta upeat näkymät siinsivät kauas tasangoille ja kukkuloille. Näkymää ympäröi hiljaisuus, rauha, ja taivaalla loistivat täysikuu ja tähdet. Ja kuin pisteenä in päällä näimme kirkkaan tähdenlennon. Kysyimme, mitä toivottiin. ”Kaikki toiveemme toteutuvat”, oli vastaus.

Mukavaa oli käyskennellä Casale Marittimon kivisiä kujia pitkin ja nauttia ihanasta maisemasta ja lämmöstä, ja mukavaa oli taas palata tutuille lenkkipoluille Paimioon ja kuunnella Vähäjoen äärellä veden solinaa ja lintujen sirkutusta. Taitaa olla juuri äänekäs ja moninainen satakielen laulanta aamuin illoin, joka vie ajatukset ihanaan Toscanaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti