Paimio

Ei hullumpaa

Lintujen talviruokintapaikalla

 Toissa päivänä Vähäjokipolun lintujen ruokintapaikalla oli aikamoinen viuhina. Pikkulintuset pyrähtelivät edestakaisin niin vilkkaasti, etten valokuvaa ehtinyt näpsäistä. Vain juuri ja juuri ehdin talitintin tunnistaa. 

Tikka nakutteli viereisessä puussa, piilossa oli. 

Kun pysähdyin, otti orava jalat alleen ja kiiti vimmattua vauhtia ties minne. 

Ensilumi pahallamme

 Eilen lauantaiaamuna ennen auringonnousua peitti pihaa kaunis valkoinen lumikerros. Ilahdutti pieni pakkanen ja valoisuus, jätti ikään kuin pitkän hämäräkauden taakse. Ohut kuunsirppi näkyy juuri ja juuri selkeällä sinitaivaalla.

Ihana ja toivottu valoisuus jatkui koko päivän ja vielä sunnuntaiaamusellakin

Se on sitten marraskuu

Käännän kalenterin sivua marraskuulle. Vilkaisen ulos hämärään. 

Puut vielä lumettomina. Koivun, saarnin ja vanhan omenapuunkin oksat kurottautuvat paljaina korkealle paksua pilvimattoa vasten, kuin vitsoina uhkailisivat. 

Ikkunan takana vihreä nurmikko kimmeltää useiden päivien tihkusateista. Haravoinnista on jäänyt muutama värikäs vaahteranlehti hauskasti nurmea pilkottamaan. 

Nurkan takana selkeästi erottuu taustastaan kullankeltainen pensas ja vielä täydessä lehdessään… Villiviini on lehdetönnä ja marjatonna: linnut ovat kuulemma ruokailleet.

Leppeä syksyinen lokakuu

 Lokakuussa aurinkoiset päivät ovat olleet harvassa. Taivaankansi on ollut useimpina päivinä peittyneenä paksuun harmaaseen pilvipeittoon.

 Tulipa tänään kuitenkinaurinko kurkkimaan pilvimöhkäleiden rakosista. Siitäkös innostuin kävelylenkille Runosmäen kirjastoon. 

Ja kannatti: näin vielä ennen marraskuuta upean ja mahtavan vaahteran kävelytien varrella. Sen runsas lehtiasu loisti suurena ja valoisana, niin tosiaan kuin aurinko. 

Parin tunnin kuluttua taivas tummeni ja hämärtyi. Palattuani sade naputteli ikkunalautaa rauhallisesti ja harvakseltaan, tuuli heilutteli puiden latvustoja synkän taivaan alla. Tallaista sateista luvattu marraskuun puolelle. Oikeastaan vain hyvää ulkoilusäätä.

Meni, mennyt elokuu

 Suorastaan vilahti elokuu. Oli viileää, oli sadekuuroja, oli aurinkoisia poutapäiviäkin. 

Sain herukat poimittua ennen 20-vuoden takaista kurssimuistelua ja -tapaamista Hyytiälässä. Meitä oli 28 osallistujaa viettämässä upeaa viikonloppua Kuivajärven rannalla.

Loppukuussa lenkkeilin jonkin verran, aivan liian vähän. Osallistuttiin bussiretkelle Tammisaareeen ja niin edelleen… 

sitten äkisti olikin syyskuu edessä ja menossa.

J. R. R. Tolkien

 Suomalaisessa Kirjakaupassa satuin näkemään Tolkienin Kirjeet -teoksen. Tarkistetun ja laajennetun laitoksen. Suomentanut Tero Valkonen. 

Selailin pitkään, vaikutti mielenkiintoiselta kirjalta, sellaiselta, että tämä täytyy ostaa. Melkein olin jo menossa kirja kainalossa kassalle. 

Mutta sitten jossain hälytti: Hetkinen, eipäs hätäillä, mitä olitkaan päättänyt? Eikö se ollut niin, ettei kirjaostoja enää, ei ainakaan usein, vaan lainaat kirjastosta. Näinhän se oli ja on. 

Kirja oli varattavissa kirjastossa, varauksiakin oli. Ei haittaa mitään, vaikka joudun odottamaan noutamista, onhan minulla luettavana pino aiemmin lainattuja…