Keväiset ensikukat

 Puistometsän kostealla reunalla loistavat sinivuokot, ja kuivemmalla puolella valkovuokot. Upeaa silmäruokaa kauppakävelyllä

Kuivassa ja aurinkoisessa säässä vuokot suorastaan välkehtivät…

Turku-päivä

 Sateinen ja tuulinen päivä tänään. Siinä oli hyvä syy lähteä Turun keskustaan asioimaan, kahvittelemaan ja ruokailemaan. Yliopistonkadulta kun astelin Hansaan, aloin epäillä, että kumpi kohta on tulossa pääsiäinen vai vappu. 

Värikkäitä ilmapalloja oli näet joka suunnalla, siis kuin vappuna. 

Partioaitassa sai 15 % alennusta kaikista tuotteista. Ostin kesän hellepäiviksi suurilierisen aurinkohatun. 

C&C kaupassa ratkesi, miksi en ole saanut kuvia lisätty blogiini enkä siirrettyä puhelimesta kuvia tietokoneelle. 

Ongelma on vaivannut pitkään. Kaikenlaista on tullut kokeiltua ja vaivattuakin yhtä sun toista ihmistä. Blogin päivittäminenkin on jäänyt. 

Ystävälliselle ja kärsivälliselle myyntihenkilölle suuri kiitos! 

Piha lunta tulvillaan

 Johonkin aikaan yöstä tai aamusta lumisade oli ollut runsasta, runsaammin kuin moneen vuoteen. 

Sunnuntaiaamusella sitten tuntui kuin olisimme lumen saartamina. 

Postikorttimaiset näkymät ikkunoiden takana: puut ja pensaat paksussa, häikäisevän valkoisessa lumessa. 

Ja minä flunssassa tai mitä se nyt sitten on, onneksi alkaa olla ohi. Auringon pilkistäessä kokeilin olla avuksi lumenkolauksessa. 

Pitkään olo ei sitä puuhaa sallinut: aurinkolaseista huolimatta silmiä alkoi pistellä ja päätä särkeä. 

**

Tietokoneeni on taas kunnossa, tai ei siinä muuta vikaa liennyt kuin etten saanut blogiini lisättyä kuvia. Se vaiva ja niin myös Wordin toimimattomuus alkoivat koneen päivityksestä. Päivityksen jälkeen oli uusittava MS Officen lisenssi. Wordiin oli tullut joitakin muutoksia, joihin pitää vielä totutella.

Kuvia saan edelleen lisättyä vain Chromen kautta, en Safarin, kuten ennen.

Sydäntalvea vielä

 

The weather changed

Näin kävi. On niin pitkään ollut hämärää ja tihkusateista, että äkkinäinen sään muutos hämmästytti ja sai tiirailemaan ulos. 

Totta, pieni pakkanen siellä on, jopa aurinkoakin ja selkeänsininen taivas. 

Parkkipaikalla autojen lasit olivat kuurassa, vaan ei ulottunut nurmikkoon saakka, siis se kuura. 

Upea, kuiva ja valoisa sää sai talvilenkkareihini liikettä, tuota pikaa olin kävelemässä kirjastoon palauttamaan pari kirjaa. Iloitsin kävelystä, nyt ei ole kiirettä, toistin itselleni, eipä ole ollut vuosiin. Voin pysähtyä kesken kävelyä hetken ja luoda katseeni ylös taivaansineen, siitä puiden latvuksiin, siitä auringon maalailemiin varjoihin rakennusten seinillä. Ihastuttavaa. 

Lauha, hämärä joulukuu

 Mukavan lauhaa joulukuuta on pidellyt, ainakin toistaiseksi. 

Sään puolesta on kelvannut tehdä kauppareissuja kävellen, ei ole kulkureiteillä liukasta eikä aurinko häikäissyt ja tihkusadettakin ollut niukanlaisesti. 

Enpä ole muuten tarvinnut näillä keleillä uusia kitkatalvilenkkareitani. 

P.S.

Oikeastaan elämässä ei mikään muu ole pitkän päälle yhtä lannistavaa kuin jatkuva kylmyys – eikä välttämättä edes niin pahan kylmyys, että se palelluttaisi kuoliaaksi, vaan sellainen joka on alati läsnä ja anastaa ihmiseltä tarmon ja tahdonvoiman ja ruumiin rasvat vähän kerrallaan. (King, Stephen 2006: Musta torni VII, s. 660)

Hyvää itsenäisyyspäivää

 

Ja terveisiä Tammisaaren Fyrenistä. Taustalla kuunari Anna von Hamburg, veteraanit hänkin.