H 15, Bundt's Hotell

Upea aurinkoinen hellesää tiistaina (4.9.2012) +24 astetta, paikoitellen enemmänkin.
R lähti messuille, minä jäin hotelliimme lueskelemaan ja kirjoittelemaan, kunnes kahvijano pakotti liikkeelle. Hotellin ulkoterassilla tilasin hyvää lattea, seurailin ihmisten touhua ja sain siinä istuessani luettua lehdet Die Welt ja Hamburger Abenblatt. Nautin auringonvarjon alla rauhasta ja kiireettömästä oleilusta.

Keskellä pöytääni oli kivi, johon oli maalattu numero 16, tarjoilun takia tietenkin, mutta aprikoin miksi juuri tässä päydässä oli juuri tuo luku.

Aurinkoinen sää houkutti liikkeelle, perehtymään ympäristöön ja ihastelemaan valtavia hedelmäpuutarhoja.

Hedelmäpuita, varsinkin omena-, luumu-, kirsikka- ja päärynäpuita on silmänkantamattomiin.  Lukemattomat hedelmäpuutarhat seuraavat molemmin puolin asuintaloja ja auto- ja kävelytietä.

Hamburger-Neuenfelde/Elbe

Syksyn hedelmäsadon korjuu on nyt parhaimmillaan. Hedelmätilojen omia myyntipisteitä on tämän tästä.

Kaikkiaan tuli käveltyä noin kaksi tuntia ympäristössä. Ei hidas kävely välttämättä kuntoa kohenna, mutta mikä vaan liikunta on hyväksi aineenvaihdunnalle ja antaa hyvän mielen.

Vasemmalla hotellimme (Bundt´s Hotell) ja oikealla ylhäällä näkyy kävelytieni.

Hamburg-Neuenfelde/Elbe, Saksa

Maanantaiaamulla (3.9.2012) jatkoimme matkaa Lütjenburgista pienkaupunkien Plönin ja Neumünsterin läpi seuraavaan hotelliimme, jonne saavuimme jo puolenpäivän jälkeen.

 Hotelli on Bundt's Gartenrestaurant, Hotel - Café ja sijaitsee Hampurin Neuenfeldessä Elben varrella.

Matkalla näin punatiilitaloja, kauniita kukkalaitteita, hienoja ja siistejä sisäpihoja, jotka oli rakennettu huolella ja taitavasti.

Iltapäivällä poikkesimme Meyerin hedelmätilalla ostamassa suuria, herkullisen makeita omenia ja luumuja. Niin, ja maistoimme tilan hyvää hedelmälikööriä Altländer Fruchtlikör.

Aamuinen pilvisyys vaihtui päivän mittaan aurinkoiseksi ja kirkkaaksi. Vielä puoli kuuden aikoihin iltapäivällä oli mukavan lämmintä (+20 astetta).

Hotelli LüttjeBurg ja keskiaikaiset markkinat

Lütjenburgissa yövyimme pienessä ja perinteisessä hotellissa nimeltään LüttjeBurg, Hotel & Restaurant, Tradition seit 1864, lukee pöydän esitteessämme. Ja edelleen

"Spruch der Woche
Ich weiss nicht, ob es besser wird,
wenn es anders wird,
aber es muss ständig anders werden,
damit es besser werden kann.
(G.E. Lessing)

Sunnuntaipäivä kului flaneeraten ympäristössä, kahvitellen ja ostospaikkoja katsellen.

Hotellista saimme lisäksi vinkin käydä keskiaikaisessa tapahtumassa, Lütjenburger Aufbruch. Sinne oli noin  kolmen kilometrin kävelymatka, joten tuli reippailtua kunnolla.

Oikopolku tapahtumapaikalle

Näimme monenlaisia keskiaikaisia käsityö- ja työmenetelmien kojuja. Näyttäviä olivat myös sen ajan taisteluesitykset tai turnaukset kuin myös musiikkiesitykset.

Paksu, kunnon riukuaita

Puuntyöstöä

Ruokailutilanne

Odotellaan turnausnäytöstä

 

 

 

Harjoittelin esityksen innoittamana taas videointia. Kehnonlainen tulos, mutta sain mukavan muiston leppoisasta markkinatunnelmasta, laulusta ja tanssista.

Lütjenburg, Saksa

Lauantaipäivän päämääränä oli päästä Lütjenburgiin iltapäivällä.
Jätimme Pallas Hotellin ennen puoltapäivää ja jatkoimme matkaa Helsingborgin suuntaan ja lautalla yli Tanskan puolelle.

Nyt luin Erica Jongin Förföra demonen -kirjaa, jonka löysin Falkenbergin kirjakaupasta.

Välillä katseeni lepäili tienvarsimaisemissa - tuulimyllyissä - niin,
Tuulimyllypuut, valkoiset puut, harvaoksaiset,
joissa linnut eivät levähdä
Valkoiset puut eivät humise, huoju puuna lailla, eivät kasva auringossa...

jotain tuon tapaista johtui mieleeni katsellessani tuulimyllyjä Ruotsin ja Tanskan puolella.

Tanskan Rödby-Puttgardenista tultiin lautalla yli Saksan puolelle.

Poikkesimme valtavaan Border Shop-ponttoonimyymälään, joka on varsinkin ruotsalaisten ja tanskalaisten suosima ostospaikka.
Matkalla ylitimme korkean ja kauniin sillan, Fehmarnsundbrücke.

Falkenberg, Ruotsi

Päivän (perjantaina 31.8.2012) tavoitteena oli ajaa Falkenbergiin ja yöpyä yksi yö siellä.
Falkenberg on pieni rantakaupunki (41 304 asukasta vuoden 2011 lopussa) Ruotsin länsirannikolla, noin 500 km Tukholmasta.

Matkalla Falkenbergiin ajoimme Visingsön sataman kautta

ja poikkesimme kaffepaussille Gyllene Utterniin, jonka terassilta näkyi upeat rantamaisemat

Jatkettiin matkaa Vättern-järven rannikkoa pitkin - huikeita maisemia! Nautin lomailusta: katselin kauniita järvimaisemia, istuin mietiskellen lukemaani Mazzarellaa ja välillä kirjoitellen. Niin, ei matkaa ilman kirjaa.

Matkalla sataa tihutti, mutta sää kirkastui puolen päivään mennessä. Pysähdyimme Skeppshultin valurautatehtaalle ja teimme pikakierroksen tehtaanmyymälässä.

Aurinkoinen ja lämmin sää sai tienvarsikasvuston hehkumaan eri väreissä ja innoitti kuvamaan kanervamättäitä, puolukoita jne. Valitettavasti en vain saanut vangittua pikku kamerallani silmien näkemää väriloistoa.

Vasta iltapäivällä olimme perillä Falkenbergissa. Ennen hotelliin menoa käväisimme Falkvarvin telakalla tervehtimässä henkilökuntaa mm. telakanjohtajaa.

Hotell Pallas, Falkenberg (31.8.2012, hemtrevligt, lungt)

Lyon-matkan jälkipuinti

Karuna 29.8.2012

Hyvin pärjäsin pienellä laukulla, siis ilman ruumaan menevää laukkua. Kortteja Suomesta tuli jätettyä, varsinkin Helsingistä.

• Päivälippu saattaa tulla edullisemmaksi kuin kahden tai kolmen päivän turistikortti. Totesimme, että turistikortit ovat ylimainostettuja. No, riippuu miten paljon jaksaa ja ehtii päivän aikana käydä näyttelyissä, museoissa jne.  
• Yhden huilipäivän olisi voinut pitää. Ahmimme nähtävyyksiä kaupungin eri osissa ehkä vähän liikaa. Toisaalta tuli käveltyä paljon ja saatiin lyhyestä matkasta huolimatta hyvä yleiskuva kaupungista. Suosikki alueeni on ilman muuta Croix-Rousse. 
• Mutta jos vertaan Lyonia Berliiniin, joka on vielä tuoreessa muistissa, niin Berliini on minusta turistiystävällisempi kuin Lyon. Tämä vaikutelma voi johtua osaksi kielestä, saksalla pärjään, ranskaa en osaa. Berliinissä pärjää myös englannilla paremmin kuin Lyonissa, jossa näimme vain harvoissa paikoissa esim. ruokalistoja, opasteita jne. englanniksi.

Pieni kommellus sattui, kun ajelimme ratikalla. Olimme sopineet, että jäädään seuraavalla pysäkillä pois. Minä olin menossa ulos eri ovesta, mutta en saanut ovea auki, vaikka kuinka painoin ovinappia. Jäin kyytiin ja ehdin nähdä R:n harmistuneen ilmeen. No, jäin seuraavalla pysäkillä pois. Siinä hämmentyneenä pohdin, mitä tehdä. Odotanko paluuratikkaa vai pysynkö tässä. Aloin katsella ympärilleni ja siihen suuntaan mistä tulin. Ja jotenkin minusta tuntui kuin R olisi vähän matkan päässä pysäkistäni eli siellä missä minunkin olisi pitänyt jäädä. Lähdin kävelemään sinne suuntaan. No niin, siellä hän odotti minua. Loppu hyvin, kaikki hyvin – selvisimme pelkällä säikähdyksellä – kuten tavataan sanoa.

H 428

Yksi yöpyminen vielä Helsingin uusimmassa hotellissa, Paasissa. Huone 428 on luokiteltu 1950-luvun teemaan.

1950-luvun henkeä kuvaa lähinnä käytävän vanhat kivilaatat.