Turun taidemuseo: Robert Doisneau

Ranskalaisen Robert Doisneaun valokuvanäyttely on parhaillaan (9.6. - 28.8.2017) Turun taidemuseossa. Tätä näyttelyä olinkin jo odotellut. 

Eilen hammaslääkärikäynnin jälkeen sinne sitten astelin. 

Koko Turku kylpi auringon lämmössä, ihmiset näyttivät hyväntuulisilta kaduilla ja toreilla. 

Taidemuseolla nautin ensimmäiseksi kevyen ja virkistävän lounaan kahveineen. Nautin museon kiireettömästä ilmapiiristä. 

Ulkona terassilla varjojen alla olisin voinut myös lounastaa, mutta tuntui liian paahteiselta.

Kiinnostava näyttely kaiken kaikkiaan. Doisneaun mustavalkovalokuvat esittävät tuokioita Pariisin kaduilta ja ihmisistä. 

Erityisen kiinnostavina pidin 1940 luvun kuvia ihmisistä, ovenvartijoista ja pikkupuodeista. Näkyipä eräässä kuvassa kirjallisessa puuhassaan kirjailija ja filosofi Simone de Beauvoir.  

Paimiossa satoi hienokseltaan vettä koko illan. Aurinko jäi Turkuun.

Amos Anderson, Tuulikki Pietilä

Viikonloppuni soljui mukavasti ja joutuisasti, vähän liiankin joutuisasti, Helsingissä tyttären ja miniän kanssa.

 

Amos Andersonin taidemuseossa oli jälleen mielenkiintoista katseltavaa; eri tyylisuuntia edustavia teoksia monessa kerroksessa ja valokuvia hänen aikakaudeltaan. 

 

Museossa todella aisti historiallista havinaa. 

 

Taidehistorian areenalla Tuulikki Pietilä on jäänyt vähän Tove Janssonin varjoon. Siksi hänen näyttelynsä Ateneumissa puolustaa paikkaansa erittäin hyvin. 

 

Taiteilija ja graafikko Pietilä (Tooti) muistetaan Janssonin elämänkumppanina. Heidän ympäri maailmaa risteillessään Pietilä filmasi paljon. 

 

Kotiin palattuani innostuin selailemaan aikoinaan saamaani lahjakirjaa Tove Janssonista: Westin, Boel (2008). Sanat, kuvat, elämä. Suomentanut Jaana Nikula. Schildth. 511 s. 

 

Kuten odotettavissa, kirjassa on niukasti Pietilästä, mutta välittyi hyvin heidän innoittava ja tärkeä yhdessäolo kummankin taiteilijuudelle.

 

Nyt Ateneumissa saatoin tutustua Pietilään paremmin. Pidin kovasti hänen teoksistaan uhkuvasta rauhallisuudesta ja varmuudesta. 

Pari vanhaa kirjaa tältäkin reissulta tarttui mukaani:

Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat ja Einari Vuorelan Tie ja Vaeltaja.

Heikki Willamo, valokuvanäyttely

Heikki Willamon valokuvanäyttely Salon taidemuseo Veturitallissa on suosittu. Lipunmyynnissä oli jonoa, ihmisiä tuli ja meni ja vieraskirjan sivutkin olivat täynnä.

Näyttelyn nimi ”Myyttinen matka” on minusta osuva. Mustavalkoiset luontovalokuvat saivat mieleni vaeltamaan jäämeren kylmiin kalliomaisemiin ja ikimetsiin eläimineen.

Ihan mielenkiintoinen ja monipuolinen näyttely!

Turun taidemuseo: Schjerfbeck

Tänään sitten muuta, kuten eilisessä postauksessa ounailin, toisin sanoen Turku-visiitille. Päivä siellä on ollut mitä parhain.

Oli vielä satumaisen kaunista ruskaa, auringonpaistetta ja ihmisvilinää. Energisoivaa! Ensin kävin Turun maakunta-arkistossa selaamassa mikrofilmikortteja. Aikani kun näyttöä tihrustelin, oli aika rientää eteenpäin ja käväistä Turun taidemuseossa.

Ja hyvä kun kävin. Helene Schjerfbeckin näyttely on mahtava. Teoksista huokuu rauhaa ja hiljaisuutta. Hetken kun pysähdyin taulun eteen, melkein kuulin seinäkellon jossain tikittävän ja tuolin tai keinun narahtavan. Ja voi niitä kasvokuvia: sulkeutuneita, unelmoivia katseita, ikään kuin jotain ajatusta tai hetkeä miettimässä.

Uutta taidemuseossa oli se, että siellä voi myös kahvitella ja lounastaa kevyesti ja edullisesti. Edullisesti, jos ei innostu ostamaan kaikenmaailman vitkuttimia, kortteja, kirjoja jne.

Kiva Turku-reissu oli, ja huomenna sitten taas kirjallisten projektien pariin, niin ja vaikka haravoimaan.