Se on taas tätä aikaa, kypsien omenien murskaamista ja pakastamista.
En malta olla poimimatta matoisetkin omenat säilöttäväksi sitä mukaa kun putoilevat, ovat ne niin mahdottoman makeita ja mehukkaita.
Mehustamisesta luovun, ei omppuja sen vertaa vanhasta puusta kerry, että homma kannattaisi. Sen sijaan pesun ja lohkomisen jälkeen murskaaminen on helppoa, siis suht vaivatonta verrattuna soseuttamiseen tai mehustamiseen.Kauhon valmiin murskan pakasterasioihin ja rasiat suoraan pakastimeen sitä mukaa kun täyttyvät, siinä se.
Omenamursketta käytän jugurtin tai viilin sekaan ilta- tai välipalaksi. Olenpa ujuttanut sitä johonkin leivonnaiseenkin.
*
”Sillä vain onni on ruumiille terveydeksi, mutta kärsimys kehittää hengenvoimia" . – Proust
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti