Syksyn tulo näkyy luonnossa kaikkialla runsaina lämpiminä väreinä: sienissä, lehtipuissa, kukissa, kasveissa jne. Sateet, tuulet, sään harmaus ja päivän lyheneminen tuovat vaihtelua arkeemme. Aurinkoiset päivät alkavat olla vähissä.
Syksyn tulo näkyy myös siten, että viikoittain saan soittoja puhelinmyyjiltä. Soittoja tulee lehtien myyjiltä, puhelinoperaattoreilta, ravintolisien kauppaajilta, kalenterin myyjiltä jne. Erilaiset hyväntekeväisyys-, avustus- ja vapaaehtoisjärjestöt keräävät varoja puhelimitse.
Olen miettinyt, miten vastaisin näille soittajille, jotka tekevät työtään ja yrittävät hankkia elantoaan. Ymmärrän, että ystävällinen ainakin pitää olla, vaikka välillä hermostuttaa saada soittoja tiheään. Saatan sanoa, kun kerrotaan, että olen onnekkaiden valittujen joukossa ja saan lahjaksi tai voittanut niin ja niin monet lehdet ilmaiseksi ja jatkotilauksen tosi edulliseen hintaan: ”Kiitos muistamisesta ja tosi upeasta lahjasta, mutta valitettavasti se ei ole nyt ajankohtainen. Palataan asiaan toiste.” Sitten mietin, että kun tulee lotottua silloin tällöin, eikä voittoa tule, niin se käynee hyväntekeväisyydestä. Saatan siis sanoa myös: ”Kuule, annan hyväntekeväisyyteen säännöllisesti pitkin vuotta, niin se saa riittää. Pienillä tuloilla täytyy pysyä budjetissa, pahoittelen, ei tällä kertaa.” Joku kertoi, että aina kun soitto tulee, hän pyytää tarjouksen kirjallisena postitse. Koskaan ei ole kuulema tullut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti