Paimion luontopolun kävelin viimeksi Astan ja
Lunan kanssa huhtikuun lopulla. Silloin oli aivan toisenlaiset, paljaammat
näkymät kuin näin elokuun loppupuolella.
Tänään polulla oli syksyinen tunnelma; näkyi varisseita kullankeltaisia koivunlehtiä, jokunen sieni siellä täällä, värikästä kanervaa, lähes kypsiä puolukan marjoja kauniina väriläiskinä ja niin edelleen.
Kallioilla, mäntymetsikössä - niin kaikkialla - ilma oli raikasta hengittää. Puuskaista tuulta tuskin tunsi suojaisalla polulla kävellessä.
Noin neljän kilometriä lenkki on mukava käyskennellä. Vaikka on lyhyt, on se paikoitellen kuntoa haastava, ja luonto tarjoaa silmänruokaa kylliksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti