lauantai 15. lokakuuta 2011

Kuvaavaa

Viikki, Metsätieteiden talon edustalla kolmen koivun ryhmä.


Edelleen Flauberttia lainaten: TIEDE Tieteen ja uskonnon suhteesta: ”- vähäinen tieteen tuntemus etäännyttää uskosta. Syvällisempi johdattaa siihen.” Miten tuon sanoman voisi tulkita, oletteko samaa mieltä? USKONTO: ”Sekin yksi yhteiskunnan tukipilareista.”

Flaubertissa minua viehättää hänen sanojensa ytimekkyys, kuiva ja yksinkertainen ”totuuden” ilmaisu, joten on rentouttavaa kaiken nykyisen hälyn ja touhun keskellä palata hänen sanojensa koruttomuuteen.

3 kommenttia:

  1. Kaikkea ei kannata uskoa, mutta tietää ei voi koskaan liikaa.

    Nuo taitavat olla oikeita riippakoivuja, joka on rauduskoivun erikoismuoto.

    VastaaPoista
  2. Taidanpa uskaltaa olla eri mieltä Flaubertin kanssa. Väittäisin pikemminkin, että kasvatus ja kulttuurinen viitekehys johdattavat (tai sitten eivät johdata) meidät uskoon ja uskontoon. Ja mitä tarkoittaa, että uskonto on tukipilari. Olisi varmaankin parempi sanoa, että uskonnolliset ja eettiset normit ovat yhteiskunnan tukipilareita. Uskonto sinällään kun on niin kovin henkilökohtainen ja hankalasti määriteltävä asia. Ajatuksia tämä herätti kuitenkin, ja se kai oli tarkoituskin.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoisen ajatuksen laitoit Silja:)Mitä mieltä itse olet? Eikö Flaubert elänyt joskus ainakin sata vuotta sitten? Ajattelisin nykypäivänä tieteen etäännyttävän uskonnosta, ainakin kristinuskosta. Tiede ja uskonto ovat nykyään erillisiä maailmankatsomuksia. Mitä tiede ei voi selittää, siitä alkaa uskonto -toisaalta ne siis täydentävät toisiaan. Luin jostain että tieteen tehtävä on luoda ymmärrystä ja uskonto tuo tyytymistä tyytymättämyyteen ja valmiiseen auktoriteettiin, tietämättömyyteen. Aikaisemmin historiassa tiede ja uskonto saattoivat kulkea käsikädessä tai tukea toisiaan, tieteen tarkoitus oli palvella uskontoa. Tiede yritti osittain selittää tai todistaa uskontoa todeksi. Nykyään uskontoa kumotaan tieteellä ja on tapahtunut vastakkainasettelu. Tiede on laajentunut tähtitieteeseen, fysiikkaan, kemiaan, geologiaan ja eläintieteeseen. Ensimmäisenä tieteenlaijina on pidetty tähtitiedettä, joka on luotu osittain tukemaan uskonnollisia tarkoitusperiä. Aiemmin papisto edusti yhteiskunnan korkeimmin oppineita. Silloin tiede ja uskonto olivat lähekkäin toisiaan. Uskonnolla oli ennen suurempi rooli ja vaikutus ihmisten keskuudessa ja yhteiskunnassa. Se sääteli lakeja ja normeja tiukemmin kuin tänään. Yhdyn tässä edelliseen kirjoittajaan. Nykyään saa vapaasti uskoa mihin haluaa. Viime aikoina on televisiosta tullut kuulemma mielenkiintoisia dokumentteja, jotka ovat käsitelleet avaruusolioita. Jotkut Raamatun kertomukset olisivatkin kertomuksia muukalaisten vierailusta maapallolla (erityisesti Hesekiel) ja Nooan arkki todellisuudessa dna-arkki, rutto muukalaisten levittämä virus ihmislajin tuhoamiseksi tai kasvun hidastamiseksi... Tiede on vasta lapsenkengissä. Itse en katsonut dokumenttia enkä ota kantaa näihin ajatuksiin. Koitan säästää itseäni asioilta joihin en voi vaikuttaa ja pitää informaatiotulvan kohtuullisena.

    VastaaPoista